Polttomoottoreita, nuoruuden traumoja ja haaveita

Vierailu Berliinin tekniikan museossa kirvoitti mieleen muistoja lapsuudesta. Olisiko se ollut yläasteaikaa kun sanat mäntä, kampiakseli, kiertokanki ja polttomoottori tuntuivat ensimmäistä kertaa vaikeammilta asioilta kuin opetella kaikki Afrikan maat pääkaupunkeineen ja lippuineen tai erottaa pohjoisen pallonpuoliskon havupuulajikkeet toisistaan. En enää muista oliko polttomoottorin toiminnan opiskelu vain osa käsityökurssia, mutta muistaakseni koneopista oli jopa jonkin sortin koe kurssin päätteeksi. Jotkut asiat eivät vaan yksinkertaisesti pystyneet jäämään päähän, joten tuloksena saattoi olla yksi heikoimmista yksittäisistä koetuloksista ottaen huomioon koko opiskeluhistoriani, vaikka ennen koetta yritinkin tatuoida sormenpäihini nelitahtimoottorin otto-kiertoprosessin kaikki vaiheet selityksineen.

Nyt vuosikymmeniä myöhemmin katson kateellisina ihmisiä, joille männän, kampiakseleiden, sylintereiden ja sytytystulppien toiminta on arkipäivää ja itsestäänselvyys. He konkreettisesti osaavat jotakin, toisin kuin vuosikausia kirjoja jylhiltä kuulostavissa oppilaitoksissa lueskelleet ikätoverit. Nämä nuoret siirtyvät työelämään kohokuvioin koristellun tutkintopaperin kanssa, vain todetakseen että se mihin olivat viimeisten vuosien aikana käyttäneet tuhansittain tunteja ja energiaa, oli oikeasti kasvatuslaitos, joka antoi ainoaksi opiksi loppuelämän kestävää työelämää varten vain yhden kyvyn – Taidon oppia uuden työpaikan ja tehtävän kohdalla aina kaikki alusta.

Vielä jonakin päivänä minäkin likaan käteni ja korjaan jotain. Itse.

Sitä ennen voin ainakin lohduttautua katselemalla kuvia viime vuosisadan alkupuolen lentokonemoottoreista. Vaikka ei näiden toiminnasta mitään tajuaisikaan, niin kauneuden ymmärtää vähemmästäkin.

 

Kuva1_AnzaniAnzani 2-cylinder aircraft engine (1909)
Tyyppi: 2-sylinterinen
Teho: 10 hv

——–

Kuva2_Antoinette50ps Kuva2_Antoinette50ps_2
Antoinette 50 ps (1909)
Tyyppi: 8-sylinterinen
Paino: 95 kg
Teho: 50 hv

——–

Kuva3_Thulin_K Kuva3_2_Thulin_K_kuva2
Thulin A (1915)
Tyyppi: 9-sylinterinen
Paino: 170 kg
Teho: 90 hv

——–

Kuva5_Daimler_D_II_kuva2 Kuva6_Daimler_D_II
Daimler D II (1914)
Tyyppi: 6-sylinterinen
Paino: 204 kg
Teho: 120 hv

——–

Kuva7_Daimler_D_ III
Daimler D III (1914)
Tyyppi: 6-sylinterinen
Paino: 310 kg
Teho: 160 hv

——–

Kuva8_Maybach_Mb_IVa
Maybach Mb IVa (1916)
Tyyppi: 6-sylinterinen
Paino: 403 kg
Teho: 245 hv

——–

Kuva9_Goebel_Goe_III
Goebel Goe III (1918)
Tyyppi: 9-sylinterinen
Paino: 178 kg
Teho: 100 hv

——–

Kuva10_BMW_VI_73z
BMW VI 7,3 Z (1926)
Tyyppi: 12-sylinterinen
Paino: 510 kg
Teho: 650 hv

——–

Kuva11_Jumo210G
Junkers Jumo 210 G (1932)
Tyyppi: 12-sylinterinen
Paino: 442 kg
Teho: 690 hv

 

PS. Vahva suositus Berliinin tekniikan museolle (Deutsches Technikmuseum). Museon erittäin kattava kokoelma vie katsojan tutustumaan erityisesti merenkulun, ilmailun ja rautateiden historiaan. Näiden lisäksi pienempiä osastoja löytyy kymmenittäin mukaan lukien valokuvaus, kirjapaino, filmitekniikka, tietokoneet ja paperinvalmistus. Kierreltävää riittää useaksi tunniksi. Lämpimänä päivänä kannattaa varata matkaan juotavaa ja vaikka välipalaakin, sillä vaikka museo ei tarjoa kiertäjille virkistävää ilmastointia, niin se tarjoaa hyvät mahdollisuudet nauttia vaikka piknik luonnonhelmassa kesken kierroksen.

 

Jos tykkäät kuvista tai muuten vaan haluat seurata meininkiä, niin törkkää “tykkää” facebook.com/358berlin

KIITOS!

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *